sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Itsearviointi kurssista

Uskomatonta, miten aika on kulunut ja olemme jo kurssin itsearvioinnin äärellä! Tämä kevät on ollut erityisen vauhdikas monella eri tapaa, joten päivät ja viikot ovat vaihtuneet kuin silmänräpäyksessä. Tässä postauksessa arvioin omaa työskentelyäni Some tutuksi-opintojaksolla, oppimista, oivalluksia, mietyttäviä asioita sekä suhdettani sosiaalisen mediaan. Aloitetaan...

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen omaan työskentelyyni kurssilla. Yritin kirjoitella sekä omaan blogiin että muiden blogeihin säännöllisesti ja ottaa kantaa asioihin. Olisin halunnut tehdä enemmän postauksia omaan blogiin, mutta kokopäivätyö, opinnäytetyö, neljä muuta kurssia ja lähestyvä valmistuminen verottivat energioitani sen verran, etten kyennyt aktiivisempaan postaustahtiin. Pyrin kuitenkin tekemään niistä postauksista, jotka kirjoitin, mahdollisimman laadukkaita ja pohtimaan asioita eri näkökulmista. Lueskelin myös aktiivisesti muiden blogeja sekä opeblogia. Muut kurssilaiset ovat tehneet aivan ihania blogeja ja postauksia on ollut inspiroivaa lukea.

Koen, että suurimmat opit ja oivallukset tällä kurssilla ovat olleet suhtautumisessani someen. Tunnen, että ymmärrän paremmin sosiaalisen median merkitystä nykypäivän vuorovaikutuksessa, myös liike-elämässä. Olemme käsitelleet kurssilla paljon some-ilmiöitä ja somessa "leimahtamista", eli tilanteita, joissa sosiaaliseen mediaan julkaistaan jotain kyseenalaista ja asia lähtee paisumaan isommassa mittakaavassa. Myös digitarinan tekeminen herätti paljon ajatuksia siitä, minkälaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia verkkoyhteisöt meille tarjoavat. Konkreettisia oppeja tällä kurssilla ovat olleet uudet sosiaalisen median palvelut, monet myös sellaisia, joista en ole ikinä kuullutkaan. Myös monista tutuista sovelluksista tuli uusia puolia esille muiden postauksia lukiessa. Tämä kurssi on myös loistavasti tukenut opinnäytetyöni kirjoittamista, jossa pohdin henkilöbrändäystä ja sosiaalista mediaa.

Mikä sitten mietityttää? Tähän on hieman vaikea vastata. Varmasti tulen pohtimaan kurssilla opittuja asioita jatkossa aina, kun käytän sosiaalista mediaa. Kun olen itse aktiivinen somessa, pidän mielessä oman henkilöbrändini ja mietin kahteen kertaan ennen kuin postaan mitään kyseenalaista. Kun taas itse seurailen uutisointia ja sosiaalista mediaa, laitan päälle tarkkaakin tarkemman medialukutaitotutkan, ja pyrin olemaan kriittinen lukemiani asioita kohtaan. Haluan olla myös jatkossa ennakkoluuloton sosiaalista mediaa kohtaan, ottaa testiin uusia sovelluksia ja hyödyntää somen tarjoamia vuorovaikutusmahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla, niin yksityiselämässä kuin ammatillisessa mielessä.

Olen saanut tästä kurssista paljon irti, vaikka en ole teitä ketään henkilökohtaisesti tavannut. Kurssilla on ollut hyvä ja kannustava ilmapiiri, ja vuorovaikutteinen ote on innostanut osallistumaan keskusteluihin. Suuri kiitos kurssista opettajille ja muille kurssilaisille!

Last but not least, haluan toivottaa hyvää ja aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille! Olette parhaita :)

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Kuvaa ja ääntä Facebookista

Tehtävänä oli tutkia jotakin sosiaalisen median sovellusta, jossa voidaan käsitellä kuvaa ja johon voidaan liittää mukaan ääni. Päätin valita tarkastelun aiheeksi Facebookin. Facebook on meille kaikille tuttu sovellus, jonka toiminnot ovat kuitenkin kehittyneet huimasti julkaisuvuodesta 2004. Tässä postauksessa käsittelen muutamaa näistä uudistuksista.

Facebookissa pystyy nykyisin muokkaamaan kuvia suoraan sovelluksessa. Kun on lisäämässä esimerkiksi uutta profiilikuvaa, sovellus antaa eri filtterivaihtoehtoja, joilla kuvaa saa muokattua. Filtterivaihtoehdot ovat kuitenkin paljon suppeammat kuin esimerkiksi Instagramissa. Lisäksi kuviin voi lisätä tekstiä, tarroja tai piirustuksia.

Facebook myös reagoi juuri nyt tapahtuviin asioihin. Esimerkiksi Tahdon2013-kansalaisaloitekampanjan aikana ihmiset vaihtoivat Facebookin profiilikuvaksi Tahdon-tekstejä ja Pariisin terrori-iskujen aikaan vuonna 2015 Facebook tarjosi filtteriä, jolla pystyi vaihtamaan profiilikuvansa Ranskan lipun väreihin.

Kuvahaun tulos haulle tahdon facebook profiilikuva

Mitä tulee äänen liittämiseen Facebookissa, perinteisiä videoita on voinut ladata Facebookiin jo iät ja ajat. Tänä päivänä kuitenkin erilaiset live-lähetykset ovat tulleet ryminällä sosiaalisen median kanaviin, joista hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Facebook Liveä. Facebookin live-lähetykset ovat suoria lähetyksiä, johon katsojat voivat osallistua ja kommentoida lähetystä reaaliaikaisesti. Lähetyksen pituus on enintään 90 minuuttia ja video jää talteen Facebook-sivulle lähetyksen jälkeen. Videon esittelytekstiä, hashtageja tai videon kansikuvaa voi muokata myös jälkikäteen. Tilastojen avulla voi tutkia videon toimivuutta. Tilastoista näkee kuinka moni on katsellut videota reaaliaikaisesti ja miten videota on katsottu live-lähetyksen jälkeen.

Kuvahaun tulos haulle facebook live

Miten hyödyntää Facebookin live-lähetyksiä työelämässä ja miksi yritysten kannattaa striimata Facebookista? Aitous ja henkilökohtaisuus sosiaalisessa mediassa on in. Facebook Liven kaltaiset suorat lähetykset vievät katsojan entistä lähemmäksi todellista hetkeä ja aitoa arkea. Lähetys lisää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Facebook on hyvä sovellus tähän tarkoitukseen, sillä kaikki ovat siellä jo. Kenenkään ei tarvitse ladata ja opetella uutta sovellusta tai käyttöliittymää.

Q&A

"Kysy ja vastaa" -lähetykset ovat suosittuja. Yritykset ja asiantuntijat voivat järjestää säännöllisesti lähetyksiä, joissa käsitellään tiettyjä asioita. Katsojat voivat liittyä mukaan lähetykseen ja kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä reaaliajassa.

Behind the scenes

Asiakkaita kiinnostaa, mitä tapahtuu kulisseissa. Facebook Liven kautta voi näyttää, miltä työskentely todellisuudessa näyttää. Tämä tutustuttaa asiakkaita toimintatapoihin ja luo läpinäkyvämpää kuvaa yrityksestä.

Uutiset

Live-lähetyksissä voi luontevasti ilmoittaa pienestä, nopeasta ja huomionarvoisesta sisällöstä. Samalla voi saada suoraa palautetta ja mielipiteitä katsojilta. Tämä on kätevää etenkin silloin, kun uutinen ei itsessään ole tarpeeksi blogikirjoituksen tekemiseen.

Tuote-esittelyt

Uusien tuotteiden kohdalla tuote-esittelyt hoituvat kätevästi live-lähetysten kautta. Lähetyksessä voi esitellä tuotteen katsojille, neuvoa sen käytössä sekä vastata kysymyksiin.

Oppaat ja vinkit

Usein asiakkailla esiintyy sama ongelma uudestaan ja uudestaan. Live-lähetysten avulla voidaan ratkaista asiakkaiden ongelmia ja tiedottaa niistä suuremmalle joukolle katsojia samalla kertaa.


Some-markkinoinnin tulee olla viihdyttävää ja aitoa. Erilaisten videoiden (videojulkaisujen tai suorien lähetysten) avulla asiakkaita voidaan auttaa verkossa entistä paremmin. Live-videot ovat tällä hetkellä kuuma puheenaihe ja ne saavat hyvin näkyvyyttä. Aika näyttää, mihin suuntaan live-lähetykset kehittyvät.

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Yksityinen minä vs. ammatillinen minä somessa



Kirjoitan parhaillaan opinnäytetyötä henkilöbrändäyksestä ja sen merkityksestä rekrytointiprosessissa. Työssäni avaan mm. käsitteitä "yksityinen minä" (voidaan myös puhua henkilöbrändistä tai persoonabrändistä) sekä "ammatillinen minä" (asiantuntijabrändi).

Henkilöbrändäys tarkoittaa sitä, että viestii muille, minkälainen on ihmisenä. Jokainen meistä on henkilöbrändi omassa lähipiirissään. Perheemme ja ystävämme kokevat ominaisuutemme tietyllä tavalla, ja usein melko samansuuntaisesti. Kun toistaa samoja käyttäytymismalleja, viestii tiettyjä asioita ja pukeutuu tietyllä tavalla, kohderyhmä oppii näkemään henkilön tietynlaisena.

Siinä missä henkilöbrändi muodostuu ihmisen tarinan, kiinnostuksen kohteiden ja luonteenpiirteiden ympärille, asiantuntijabrändi rakentaa brändinsä osaamisen ja asiantuntijuuden ympärille. Asiantuntijabrändi vaatii substanssiosaamista ja  tarkoittaa käytännössä henkilön nimen arvoa työmarkkinoilla. Se, millä tavalla näyttäydymme oman työyhteisön jäsenille, asiakkaille tai yhteistyökumppaneille, on osa ihmisen ammatillista brändiä.

Sosiaalinen media myötävaikuttaa henkilöbrändin ja/tai asiantuntijabrändin rakentamisessa ja tarjoaa kanavia eri käyttötarkoituksia varten. Tässä postauksessa esittelen kaksi some-sovellusta, jotka karkeasti jaoteltuna palvelevat käyttäjiään joko oman henkilöbrändin tai asiantuntijabrändin rakentamisessa. Toki molempia kanavia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin.

Instagram

Iki-ihana Instagram. Insta. Iigee. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Instagram on noussut yhdeksi suosituimmaksi sosiaalisen median sovellukseksi. Instagram on kuvien ja videoiden jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto, joka lanseerattiin vuonna 2010. Instagramilla on kuukausittain yli 600 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Instagramissa käyttäjät voivat ladata kuvia ja videoita omaan profiiliin sekä tykkäillä ja kommentoida muiden julkaisuja. Yksi tunnusomainen piirre Instagramissa on sen tarjoamat filtterit, joilla kuvia ja videoita voidaan muokata suoraan sovelluksessa.

Kuvahaun tulos haulle instagram
Instagram on hauska ja nopeatempoinen viestintäkanava. Instagramin idea onkin saada käyttäjät postaamaan julkaisuja mahdollisimman nopeasti; siihen myös sovelluksen nimi viittaa ("instant"). Instagram on myös loistava kanava oman henkilöbrändin rakentamiseen. Sovellukseen on helppoa ja mielekästä ladata kuvia itsestä, ystävistä ja läheisistä, lemmikeistä, harrastuksista, kiinnostuksen kohteista, matkoista sekä ylipäätään omasta elämästä. Pääasiassa Instagramia käytetäänkin viihdekäyttöön sekä oman yksityiselämän esittelyyn.

Instagram kytkeytyy siis vahvasti henkilökohtaiseen elämäämme ja vapaa-aikaan, jonka vuoksi sinne onkin luonnollista postata kuvia esimerkiksi kavereista, illanvietoista, biletysreissuista tai biitsiasuista. Monesti henkilöbrändin ja ammatillisen brändin yhteiseloa ajatellaan kuitenkin uhkakuvien kautta. Nykypäivänä kenestä vaan saadaan helposti tietoa hakukoneiden kautta. Brändinrakentajan onkin hyvä muistaa, että jokainen kuva, julkaisu tai kommentointi omalla nimellä muokkaa rakennusvaiheessa olevaa brändiä. Instagram-tilin voi pitää joko julkisena tai yksityisenä, jolloin sisältöä ei pääse katsomaan ilman profiilin haltijan hyväksyntää. Monet haluavatkin pitää oman Instagraminsa yksityisenä, esimerkiksi piilottaakseen tai suodattaakseen ammatilliselta brändiltä tiettyjä asioita. Toisaalta täytyy myös muistaa, että persoonalla on merkitystä esimerkiksi rekrytoinnissa. Rekrytoinnista vastaa kuitenkin aina ihminen, ei kone. Kun pystyy kertomaan ja näyttämään asioita oman ammatillisen persoonan ulkopuolelta, ihmisestä tulee usein kiinnostavampi muiden silmissä ja häneen on helpompi samaistua.

LinkedIn

LinkedIn on vuonna 2003 perustettu yhteisöpalvelu, jossa verkostoidutaan ammatillisessa mielessä. LinkedInissä on mahdollista esimerkiksi tutustua potentiaalisiin työnantajiin, tuoda esille omaa osaamista tai syventää asiakassuhteita luontevalla tavalla. LinkedInillä on yli 400 miljoonaa aktiivista käyttäjää maailmanlaajuisesti. Nopeimmin kasvavat käyttäjäryhmät ovat opiskelijat ja vastavalmistuneet.

Kuvahaun tulos haulle linkedin profileLinkedInissä profiilit muistuttavat CV:itä, joissa useimmiten kerrotaan käyttäjän työ- ja koulutushistoriasta, osaamisesta sekä voidaan jakaa omat yhteystiedot. Omaan profiiliin on myös mahdollistaa liittää asioita, esimerkiksi opinnäytetyö tai linkki omaan blogiin, jolloin henkilön pätevyyttä on helpompi arvioida potentiaalisen asiakkaan, yhteistyökumppanin tai työnantajan toimesta. LinkedInissä on myös tarjolla erilaisia ryhmiä oman kiinnostuksen mukaan. On olemassa esimerkiksi työnhakuryhmiä, tiettyjen alojen ammattilaisten keskusteluporukoita tai tiettyyn yritykseen tai projektiin kytköksissä olevia keskusteluryhmiä.

LinkedInissä on tähän asti ollut enemmän white collar-taustaisia ihmisiä kuin blue collar-taustaisia. Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurempi osa LinkedInin käyttäjistä on yliopisto/ammattikorkeakoulutaustaisia kuin ammattikoulutaustaisia. Erot ovat kuitenkin koko ajan tasoittumassa.

Erityisesti headhunterit ja rekrytoijat käyttävät LinkedIniä varsin ahkerasti, joten työnhakijan kannattaa panostaa huolellisesti omaan profiiliin. Asiantuntijabrändin rakentaminen LinkedInissä siivittää asiantuntijabrändin tunnettuutta ja luo asiantuntijalle ns. industry goodwilliä. Osallistuminen ja keskusteleminen LinkedInin ryhmissä vahvistaa omaa brändiä. Kun on tietyissä piireissä aktiivinen, se huomataan. LinkedInissä on myös hyvät mahdollisuudet seurata, mitä kiinnostavissa piireissä tai keskusteluissa tapahtuu, jos ei itse halua osallistua keskusteluihin tai koe olevansa "kirjoittajatyyppiä".

Kuvahaun tulos haulle instagram logo no background Kuvahaun tulos haulle linkedin logo no background

Henkilöbrändin ja asiantuntijabrändin rajalinjan piirtäminen sosiaalisessa mediassa voi olla haastavaa. Henkilöbrändi vaikuttaa luonnollisesti ammatilliseen brändiin, vaikka moni haluaisi pitää nämä kaksi erillään toisistaan. Ihmiset myös jakavat tietoisesti omissa sosiaalisen median kanavissaan sisältöä, joka liittyy sekä työ- että yksityiselämän asioihin. Mielestäni terveellä järjenkäytöllä säästyy maineenhallintaongelmilta. Kuka tahansa ymmärtää, että hyvin kärkkäiden kommenttien lausuminen julkisesti muokkaa henkilön brändiä, suuntaan tai toiseen. Useimmin neutraali ilmaisutapa, niin oikeassa elämässä kuin somessa, ehkäisee negatiivisen profiloitumisen.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Lasten ja nuorten älypuhelinkäyttö



DNA Oy on vuonna 2016 toteuttanut tutkimuksen liittyen lasten ja nuorten älypuhelinten käyttöön. Tutkimustulokset ovat hurjaa luettavaa; ylivoimaisella enemmistöllä (87 prosentilla) 8-vuotiaista on oma älypuhelin. Tyypillisimmin lapsi saa puhelimen käyttöönsä 6-7-vuotiaana.

Tärkein syy ensimmäisen puhelimen hankintaan on perheen ja lapsen välisen yhteydenpidon parantaminen. Seuraavaksi tärkein käyttötarkoitus on lapsen yhteydenpito kavereidensa kanssa. Lapset käyttävät puhelimiaan myös soittamiseen, pelaamiseen ja videoiden katseluun.

Pikaviestien lähettäminen (esim. WhatsApp ja Snapchat) (68 %) on lapsilla lähes yhtä tyypillistä kuin soittaminen (73 %) ja selvästi suositumpaa kuin tekstaaminen (37 %). 6-12-vuotiaista lapsista 45 % ottaa kuvia puhelimellaan päivittäin, vajaa neljäsosa ottaa selfiekuvan päivittäin. Puhelimen käyttökohteet monipuolistuvat selvästi iän myötä.

Hyvin usein lasten kanssa on sovittu puhelinkäytön pelisäännöistä. Vanhemmat näkevät puhelimen käytössä myös riskejä; 65 % huolestuttaa se, että puhelimen kanssa kulutetaan liikaa aikaa ja 60 % se, että lapsi voi törmätä netissä haitallisiin sivustoihin.

Luettuani kyseisen tutkimuksen tuloksia, en voi olla vertaamatta tilannetta omaan lapsuuteeni. Sain ensimmäisen puhelimeni ollessani 9-vuotias ja kyseessä oli klassikkopuhelin Nokia 3310. Sitä kapulaa käyttäessä ei tosiaan ollut vaaraa, että olisin törmännyt ikäiselleni haitallisiin sivustoihin. Tuntuu ihmeelliseltä, miten paljon asiat ovat muuttuneet suhteellisen lyhyessä ajassa. Olen sitä mieltä, että lasten älypuhelinkäytön yleistyminen aiheuttaa ongelmia eikä välttämättä ole kovin tervettä kasvavalle lapselle, jolla esimerkiksi medialukutaito ei ole vielä kehittynyt. Toisaalta ymmärrän myös vanhempia, jotka hankkivat älypuhelimen omalle lapselleen. Esimerkiksi mediakasvattaja Tommi Tossavainen on kirjoittanut aiheesta "Lapsesta tulee ulkopuolinen ilman älypuhelinta".

Olen kiitollinen siitä, että olen saanut elää oman lapsuuteni kultaisella 90-luvulla, jolloin leikittiin ulkona ja osattiin kavereiden lankapuhelinnumerot ulkoa. Ei tarvinnut murehtia siitä, miltä oma Instagram-feedi näyttää tai siitä, että laturi jäi kotiin ja älypuhelimen akku hälyttää punaisella. Nokian kapulassa akku kesti helposti viikon. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mihin suuntaan kehitys etenee ja kiihtyykö vauhti entisestään. Miten lapset ja nuoret käyttävät puhelimia esim. 10 vuoden kuluttua?




keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Some tutuksi -kurssin oppimistavoitteet

Ilmoittauduin tälle Haaga-Helian Sosiaalinen media tutuksi -opintojaksolle, sillä se kuulosti mielenkiintoiselta ja halusin oppia lisää sosiaalisesta mediasta. Käytän suhteellisen aktiivisesti joitakin sosiaalisen median kanavia, kuten Facebookia, Instagramia ja Snapchatia, mutta haluaisin saada monipuolisemman kuvan myös muista somekanavista. En ole esimerkiksi ikinä käyttänyt Twitteriä tai kirjoittanut blogia.

Toivon, että tämän opintojakson aikana opin hyödyntämään mahdollisimman laaja-alaisesti erilaisia somekanavia sekä kirjoittamaan blogia. Haluan myös ymmärtää syvemmin, miten ne toimivat, mitkä ovat niiden käyttötarkoitukset ja missä tilanteessa mitäkin kanavaa kannattaa käyttää. Haaveilen tulevaisuudessa työskenteleväni markkinoinnin, viestinnän tai HR:n parissa, joten monipuolisista sosiaalisen median käyttötaidoista on urasuunnitelmienikin puolesta suurta hyötyä.

Itsearviointi kurssista

Uskomatonta, miten aika on kulunut ja olemme jo kurssin itsearvioinnin äärellä! Tämä kevät on ollut erityisen vauhdikas monella eri tapaa, ...