torstai 6. huhtikuuta 2017

Lasten ja nuorten älypuhelinkäyttö



DNA Oy on vuonna 2016 toteuttanut tutkimuksen liittyen lasten ja nuorten älypuhelinten käyttöön. Tutkimustulokset ovat hurjaa luettavaa; ylivoimaisella enemmistöllä (87 prosentilla) 8-vuotiaista on oma älypuhelin. Tyypillisimmin lapsi saa puhelimen käyttöönsä 6-7-vuotiaana.

Tärkein syy ensimmäisen puhelimen hankintaan on perheen ja lapsen välisen yhteydenpidon parantaminen. Seuraavaksi tärkein käyttötarkoitus on lapsen yhteydenpito kavereidensa kanssa. Lapset käyttävät puhelimiaan myös soittamiseen, pelaamiseen ja videoiden katseluun.

Pikaviestien lähettäminen (esim. WhatsApp ja Snapchat) (68 %) on lapsilla lähes yhtä tyypillistä kuin soittaminen (73 %) ja selvästi suositumpaa kuin tekstaaminen (37 %). 6-12-vuotiaista lapsista 45 % ottaa kuvia puhelimellaan päivittäin, vajaa neljäsosa ottaa selfiekuvan päivittäin. Puhelimen käyttökohteet monipuolistuvat selvästi iän myötä.

Hyvin usein lasten kanssa on sovittu puhelinkäytön pelisäännöistä. Vanhemmat näkevät puhelimen käytössä myös riskejä; 65 % huolestuttaa se, että puhelimen kanssa kulutetaan liikaa aikaa ja 60 % se, että lapsi voi törmätä netissä haitallisiin sivustoihin.

Luettuani kyseisen tutkimuksen tuloksia, en voi olla vertaamatta tilannetta omaan lapsuuteeni. Sain ensimmäisen puhelimeni ollessani 9-vuotias ja kyseessä oli klassikkopuhelin Nokia 3310. Sitä kapulaa käyttäessä ei tosiaan ollut vaaraa, että olisin törmännyt ikäiselleni haitallisiin sivustoihin. Tuntuu ihmeelliseltä, miten paljon asiat ovat muuttuneet suhteellisen lyhyessä ajassa. Olen sitä mieltä, että lasten älypuhelinkäytön yleistyminen aiheuttaa ongelmia eikä välttämättä ole kovin tervettä kasvavalle lapselle, jolla esimerkiksi medialukutaito ei ole vielä kehittynyt. Toisaalta ymmärrän myös vanhempia, jotka hankkivat älypuhelimen omalle lapselleen. Esimerkiksi mediakasvattaja Tommi Tossavainen on kirjoittanut aiheesta "Lapsesta tulee ulkopuolinen ilman älypuhelinta".

Olen kiitollinen siitä, että olen saanut elää oman lapsuuteni kultaisella 90-luvulla, jolloin leikittiin ulkona ja osattiin kavereiden lankapuhelinnumerot ulkoa. Ei tarvinnut murehtia siitä, miltä oma Instagram-feedi näyttää tai siitä, että laturi jäi kotiin ja älypuhelimen akku hälyttää punaisella. Nokian kapulassa akku kesti helposti viikon. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mihin suuntaan kehitys etenee ja kiihtyykö vauhti entisestään. Miten lapset ja nuoret käyttävät puhelimia esim. 10 vuoden kuluttua?




1 kommentti:

  1. Tekniikan kehittyminen on tosiaan ollut ällistyttävää. Omassa lapsuudessani puhelin oli tiukasti kytkettynä seinään eikä internetistä kukaan vielä tiennyt mitään. Televisiokanaviakin oli kaksi.

    Omat lapseni taas ovat pulassa heti, jos nettiyhteys ei pelitä. Puhelimen parin päivän huolto oli aiheuttaa hermoromahduksen - koko perheelle. Tv-kanavissakin riittää valinnanvaraa.

    Kieltämättä välillä edelleen pelottaa, mitä älypuhelimen mukana koko maailma on lapsen ulottuvilla niin hyvässä kuin pahassakin.

    VastaaPoista

Itsearviointi kurssista

Uskomatonta, miten aika on kulunut ja olemme jo kurssin itsearvioinnin äärellä! Tämä kevät on ollut erityisen vauhdikas monella eri tapaa, ...